Riistetty lapsuus, yksinäiset yöt

Jotta voisitte ymmärtää millainen ihminen olen, voisin hieman kertoa lapsuudestani joka lievästi ilmaistuna poikkeaa siitä mitä tarkoitetaan normaalilla lapsuudella.

Isäni oli naimisissa äitini kanssa mutta jätti hänet kuultuaan raskaudesta, yritti toki ensin aiheuttaa äidilleni keskenmenon potkimalla häntä vatsaan, ja tietystihän isä oli väkivaltainen juovuksissa.
Synnyin pohjoisessa ja ensimmäiset lapsuusmuistoni ovat ajalta ennen tarhaa. 

 

Asuimme varuskunnan alueella koska isäni oli kapiainen ja erottuaan äidistäni jäimme asumaan tähän asuntoon isän muuttaessa pois. Asunto oli vanhassa rivitalossa jossa pienet etupihat oli eroteltu matalalla aidalla.

 

Minulla on 10 vuotta vanhempi veli joka asui kanssamme tuolloin. Veljellä oli eri isä kuin minulla ja häntä näkyi kotona aniharvoin.

Isäni oli alkoholisti ja sama pätee myös äitiini. Muistan olleeni tarhaikäinen kun äitini lähti iltaisin juhlimaan ja jätti minut yksin kotiin ilman hoitajaa. Muistan kuinka olin iltaisin pimeyden saavuttua peloissani ja odotin äitiäni kotiin joka sitten usein saapuikin aamulla repo rankana kaikesta juhlimisesta ja makasi sängyssä seuraavan päivän minun yrittäessäni löytää jääkaapista jotain syötävää ja koska olin niin pieni että en tiennyt mitä jääkaapin ruokatavarat olivat tuli usein syötyä kaikkea mielenkiintoista.

Muistan että näitä yksinäisiä öitä oli useita ja äitin poissaolo öisin oli välillä enemmän sääntö kuin poikkeus. Ehkä näistä yksin vietetyistä illoista/öistä johtuen pelkäsin pimeää aika pitkään.

 

Eräänä päivänä äitini nukkuessa krapulaansa pois olin asuntomme etupihalla jossa aidan takana naapurin pihassa oli koira jota rapsuttelin aidan raosta sen heiluttaessa häntäänsä iloisena. Jostain sain idean etsiä jääkaapista koiralle jotain syötävää ja näin tein. Kannoin kaapista pihalle kaikki mitä löysin ja tiputtelin niitä aidan yli koiralle. Iltapäivällä äiti heräsi ovikellon pirinään ja avattuaan oven siellä seisoi mies sotilaspuvussa joka löi äidille käteen setelirahan. Äiti katsoi rahaa ihmeissään ja kysyi että mistä hyvästä tämä on, mies vastasi: "teidän poika on syöttänyt minun ajokoiran viikoksi eteenpäin".

 

Muutettuamme varuskunnan alueelta pois asuimme hetken pienessä omakotitalossa jonka käsittääkseni omisti äidin uusi miesystävä Raimo. Raimon tullessa kuvioihin tilanne muuttui hetkeksi kannaltani paremmaksi, äiti olikin iltaisin ja öisin kotona kunnes huomasin jossain välissä Raimon kadonneen kuvioista meidän edelleen asuessa ilmeisesti hänen talossaan. 

 

Äidilläni ei ollut autoa joten hän vei minua silloin tällöin tarhaan pyörällä. Usein kävi niin että äiti ei tullutkaan hakemaan minua tarhasta vaan istuin siellä tarhatätin kanssa kahdestaan hänen tavoitellessaan äitiäni puhelimitse. Joskus minut haki veljeni äitin polkupyörällä ja joskus eräs täti joka vieraili meillä satunnaisesti. En tiedä kuka tuo täti oli mutta hänen nimensä oli Helka.

Olin kertonut äidilleni että haluaisin joskus saada oman mikroauton. Tästä mikroautosta tulikin heti äidilleni hyvä pelikortti jota hän käytti iltaisin lähtiessään kaupungille juhlimaan "äiti lähtee etsimään sinulle nyt sitä mikroautoa" sanoi äiti lähtiessään yönselkään ja jättäessään minut yksin kotiin.

Äidin ollessa poissa oli minulla vilkkaana poikana reilusti aikaa touhailla omia kolttosiani.
Kerran löysin autotallin roskakorista mustan spraymaalipurkin joka oli lähestulkoon täynnä ja ihmettelinkin että miksi se on heitetty roskikseen. Asuintalomme aidan toisella puolella oli kerrostaloja jonne sitten suunnistin spraypurkki kainalossa. Muistan selvästi että maalasin kerrostalon lipputangon mustaksi siltä osin minne yletyin ja myös kerrostalon takaseinän koko matkalta täyteen tikku-ukkoja ja muita lapsenomaisia piirrustuksia.
Seuraavana päivä joku mies tuli meille. Äidin avatessa oven ja jutellessaan hänen kanssaan hetken, huusi äitini minua ovelle ja kysyi olenko sotkenut maalilla naapurin seiniä yms. Tietysti kiistin kaiken mutta kiistämisen jälkeen minulle selvisi miksi spraypullo oli heitetty roskikseen, siitä oli suutin rikki ja se roiski maalia käyttäjän päälle eli koko naamani oli maaliroiskeita täynnä jolloin kiistäminen oli enää turhaa =)

Jatkoin maalarin uraani myöhemmin. Minua kismitti suuresti että naapurin kakaroilla oli polkupyörät mutta minulla ei. Löysin yhtenä päivänä taas kerran autotallista spraymaalia, tällä kertaa kullanväristä. Maalailin sillä pihassa pikkukiviä kultaiseksi minkä kerkesin kunnes maali loppui.
Eräänä päivänä äitini tullessa kotiin hän kysyi että mitä ovat nuo useat lasten polkupyörät pihassamme, totesin tyynesti että pyörät ovat minun. Äitini ihmetteli että mistä olin ne saanut ja kerroin että olin ostanut ne naapurin kakaroilta. Äitini kysyi että milläs olin ne maksanut niin vastasin tyynesti että kullalla :)

Muistan kerran voineeni fyysisesti todella huonosti ja kerroin asiasta äidilleni useasti parin päivän aikana. Äiti ei kiinnittänyt sanomaani huomiota keskittyen juomiseen, meikkaamiseen ja illanviettoihin kaupungilla. Parin päivän kuluttua maatessani sängyssä tunsin kuinka se leijuu, tunne oli hurja. Huusin sängystäni äidille että sänky lentää jolloin äitini tuli katsomaan. Olin hiestä märkä ja palelin. Äitini kokeili otsaani ja haki heti kuumemittarin jonka työnsi kainalooni. Siihen aikaan mittaria piti pitää kainalossa 10 minuuttia ja tuon ajan äitini kulki edes takaisin sänkyni vierelläni. Kuumemittaria katsottuaan näin äitini hieman hätääntyvän, ilmeisesti korkean kuumeen johdosta luulin sänkyni lentävän. Samana päivänä meille tuli joku mies joka oli ilmeisesti lääkäri koska hän kuunteli keuhkojani stetoskoppilla ja teki muitakin tutkimuksia minulle. Muistelisin että minulla oli keuhkokuume.

 

Veljeni asui talon yläkerrassa olevassa huoneessa jonne minulta oli pääsy kielletty. Toki siellä kuljin kollaamassa paikkoja kun veli ei ollut kotona.

 

Kerran veljeni tuli kotiin ja hänen farkkunsa olivat kauttaaltaan veressä. Muistan että äitini yritti pestä farkkuja puhtaaksi mutta turhaan. Seuraavana päivänä meille tuli kaksi miestä jotka puhuivat äitini kanssa todella pitkään. En nähnyt veljeäni tuon jälkeen pitkään aikaan. En ymmärtänyt tuolloin mitä tapahtuu. Joku mies oli yrittänyt raiskata veljeni tyttöystävän ja veljeni oli etsinyt tuon miehen käsiin ja hakannut hänet pahaan kuntoon ja lopuksi lyönyt vielä veitsellä. Veli istui vankilassa vuoden joko tapon yrityksestä tai törkeästä pahoinpitelystä. 

Tästä talosta muutimme noin 500km päähän pienelle paikkakunnalle Pohjanmaalle. Veljeni jäi pohjoiseen eli muutimme kahdestaan äidin kanssa. Tässä uudessa paikassa muistan ensimmäisen ja viimeisen kerran äitini olleen töissä hetken aikaa, se oli hyvää aikaa vaikka äiti joikin töiden lomassa mutta pysyi kuitenkin tajuissaan eikä lähtenyt öisin minnekkään.
Asuimme silloinkin omakotitalossa joka ilmeisesti tuli meille vuokralle jotenkin äidin työnantajan kautta.

 

Muutaessamme tälle paikkakunnalle olin tarhassa hetken kunnes aloitin ensimmäisen luokan koulussa.

Muistan kerran kun heräsin yöllä meteliin joka kuului talostamme sisältä. Astuin huoneestani ulos ja totesin että pimeässä talossamme hiippailee useita miehiä jotka kaikki kantavat tavaraa käsissään. En tiedä missä äitini oli mutta miesten lähdettyä hän tuli jostain luokseni kun katselin keittiön ikkunasta miesten menoa pihalla. Katuvalojen tai joidenkin muiden valojen loisteessa tunnistin yhden miehistä Raimoksi, samaksi mieheksi jonka talossa olimme ennen asuneet. Käsitin tilanteen niin että äitini oli varastanut hänen omaisuuttaan muuttaessamme jonka hän nyt sitten haki keskellä yötä kodistamme takaisin.

Aika nopeasti tapahtuman jälkeen kuvioihin tuli uusi mies nimeltä Jussi. Jussi oli kiva, kunhan oli selvinpäin. En tiedä hankkiko äitini hänet vain turvaksi kun oli käynyt niitä yöllisiä vieraitakin.
Aika nopeasti Jussin tapaamisen jälkeen äiti jäi pois töistä ja viina alkoi taas maistumaan urakalla. Päivisin ja iltaisin ryypättiin Jussin kanssa ja huudettiin ja tapeltiin, tätä melua pakenin aina huoneeseeni ja kuuntelin täysillä radiota etten olisi kuullut riitelyä joka oli välillä niin kiivasta että Jussi löi äitiä ja äiti löi Jussia.

Muistan yhden talviyön kun äiti haki minut sängystä ja juoksimme talomme takaovesta lumihankeen ja kyyristyimme metsään. Muistan kuulleeni kovan äänen jonka tulkitsin laukaukseksi. Olimme kyyryssä hangessa aika pitkään koska muistan kuinka äitini ja minä tärisimme vilusta, olihan meillä päällä vain yöpuvut ja olimme paljain jaloin. Tovin kuluttua menimme naapuri talon ovelle jonne pääsimme sisään lämpimään.

Tämä suhde ei sitten kestänytkään kauan ja äitillä olikin pian uusi mies kierrossa. Tämän uuden miehen nimeä en muista mutta sanottakoon häntä vaikka Antiksi.
Antti asui lähellä meitä omakotitalossa ja omisti keskustassa olevan tanssiravintolan jonka yhteydessä oli päivisin auki oleva kioski jossa myytiin jäätelöä ja irtokarkkeja.
Muistan kun äiti meni iltaisin kyseiseen ravintolaan juhlimaan Antin kanssa ja otti minut mukaansa ja vei suljettuna olevaan pimeään kioskiin ja antoi laatikollisen irtokarkkeja ja sanoi että syöhän poika karkkia, äiti tulee pian. Siellä minä sitten istuin pimeän kioskin lattialla suu makeana karkeista äitin juhliessa seinän takana olevassa ravintolassa.
Muistan selvästi kun äitini haki minut aamuyöstä kioskin lattialta ja menimme autolla kotiin äitin ajaessa, olen varma että hän oli humalassa.

 

 

 

Kerran näihin aikoihin istuessamme päivällä keittiönpöydän ääressä syömässä lensi äitini polkupyörä lasin läpi keittiön pöydälle. Rikkinäisen lasin takana oli Jussi, äidin edellinen mies pelkkä pyyhe vyötäisillään ja ilmeisesti tukevassa humalassa.
Jussi lähti kävellen pois paikalta ja äitini käski minun seurata Jussia että tietäisi minne hän menee. Seurasin Jussia ojissa välillä maaten koska minua pelotti. Jussi käveli suoraan äitini uuden miesystävän Antin luokse ja meni taloon sisälle. Juoksin kotiin ja kerroin äidilleni minne Jussi meni. Äitini soitti heti Antille ja muistan kun hän kysyi häneltä puhelimessa että onko Jussia näkynyt ja käsitin että vastaus oli ei vaikka Jussi siellä olikin.

 

Tämän episodin jälkeen muutimme aika nopeasti pois kyseiseltä paikkakunnalta.
Seuraava asuinpaikkamme oli rivitalon päätyasunto pienellä kaava-alueella.