Riistetty lapsuus, koulukiusaaminen ja väkivalta kotona

Seuraavaksi muutimmekin sitten isompaan kaupunkiin jossa aloitin kuudennen luokan uudessa koulussa. Uusi koulu, samat ongelmat. Ei kavereita mutta kiusaajia sitäkin enemmän ja nyt kiusaaminen muuttui enemmän fyysiseksi. Kyseisessä koulussa tulin kiusatuksi jopa yhden opettajankin taholta, kai kun olin outolintu ja muutenkaan koulussa en kuulunut siihen huippuoppilaiden kastiin kun minulla meni kaikki energia kodin ja pikkuveljen hoitamiseen.
Asuimme kaupungin lähiössä pienkerrostalossa jossa asui myös 5 muuta perhettä.

Aika pian muuttomme jälkeen äitille ilmestyi taas uusi mies. Mies oli nimeltään Eikka ja hän oli ruumiin rakenteeltaan hento kuin oljenkorsi. Eikasta näki heti että alkoholi oli maistunut elämän varrella, ryppyinen naama ikäisekseen ja huonot hampaat. Eikka osoittautui kuitenkin ihan mukavaksi mieheksi vaikka alkoholi maistuikin reippaasti. Eikalla oli aina iltaisin pöhnässä tapana soitella banjoa tai en ole varma oliko se banjo mutta jokin sen tyylinen. Tykkäsin soittimen äänestä ja opinkin huomaamaan että sain hyvin nukahdettua kun kuulin soittoa keittiöstä, silloin ei nimittäin ollut riitaa mutta jos soitto lakkasi pitkäksi aikaa tiesin heti että myrskyn merkit olivat ilmassa. Eikka ja äiti riitelivät paljon mutta eivät koskaan fyysisesti, ehkä siksi että Eikan ruumiinrakenne ei ollut omiaan fyysiseen kamppailuun.

Eikka oli elämässämme vain noin puoli vuotta ja viimeisen kerran näin hänet tajuttomana citymarketin lattialla. Olimme äitini, veljeni ja Eikan kanssa kaupassa kun yhtäkkiä hyllyjen välistä tuli mies joka löi Eikkaa kerran ja hän menetti heti tajuntansa. Lyöjä ei puhunut mitään ja käveli pois mutta tunnistin hänet heti, kyseessä oli Tarmo, pikkuveljeni isä.
Tämän episodin jälkeen en koskaan enää tavannut Eikkaa.

Samalla kun äitini alkoholin nauttiminen lisääntyi rajusti aloitin ylä-asteen. Se oli yhtä helvettiä. Koulussa oli noin 500 oppilasta ja erotuin joukosta selvästi mikä aiheutti lisää ongelmia. Koulukiusaaminen ei ollutkaan enää koulukiusaamista. Kiusaajia asui naapurissa ja tuntui että liikuin missä tahansa jouduin pilkan ja väkivallan kohteeksi, yritinkin liikkua mahdollisimman vähän ja koulumatkat kuljin pyörällä usein  pidemmän reitin kautta koska tiesin että kiusaajat kulkivat lyhintä reittiä. Pahimmat kiusaajat koulussani olivat tarkkailuluokalta eli tarkkiksella. Osa heistä itseäni reilusti vanhempia koska olivat jääneet luokalle usein. Välituntisin sain osakseni lyöntejä ja potkuja ja sylkeä päälleni. Talvisin kiusaajien parasta hupia oli raahata minut nurkan taakse ja haudata lumeen josta johtuen vaatteet olivat läpi märät koko päivän. Kiusaamisesta johtuen poissaolojen määrä kasvoi ja usein päivät notkuin kaupungilla varastellen kaupoista leikkeleitä tai karkkia.

Yhtenä päivänä tullessani kotiin odotti minua siellä järkytys. Astuessani keittiöön istui Tarmo keittiössä juoden kahvia äitini kanssa. Pakenin huoneeseeni samantien toivoen Tarmon lähtevän pian, mutta eihän hän lähtenyt, Tarmo oli tullut jäädäkseen!
Tarmo muutti meille asumaan vaikka hänellä oli oma vuokrakämppä kaupungin laidalla. Tarmon muutosta johtuen sain nyt pelätä myös kotonani, en ollut turvassa missään.
Elämä tuntui kuitenkin hetkeksi jopa rauhoittuvan ja äitin alkoholin käyttö oli maltillista, tai siis siihen verrattuna mitä se oli pahimmillan ollut.
Noin kuusi kuukautta meni aika rauhallisesti kunnes huomasin Tarmossa inhottavia piirteitä. Hän alkoi kiusaamaan minua ja pelottelemaan, pelkäsin jopa mennä koulusta kotiin kun tiesin Tarmon odottavan minua.

Muistan kerran kun talossa asuvat lapset olivat rappukäytävässä ja kellarissa vesisotaa ja rapussa oli lattioilla vettä. Olin juuri tullut koulusta ja katselin kellarissa kun tenavat roiskivat vettä toistensa päälle kun kuulin rapusta Tarmon raivoisan huudon, hän huusi nimeäni. Säikähdin huutoa niin lujaa että piilouduin kellariin auki olevan oven taakse. En uskaltanut edes hengittää kun kuulin Tarmon tulevan rappusia alas huutaen nimeäni. Ei aikaakaan kun Tarmo löysi minut oven takaa ja raahasi niskasta rappuun jossa alkoi raivota minulle että olen sotkenut lattiat vedellä. Yritin selittää hänelle että tulin juuri koulusta ja en ole sotkenut vaan naapurien lapset ovat olleet asialla. Yht´äkkiä Tarmo löi minua naamaan, en muista löikö hän nyrkillä vai avokämmenellä mutta kaaduin lyönnin voimasta lattialle jossa huomasin että nenästäni valui runsaasti verta. Tarmo raivosi ympärilläni ja käski minut asuntoomme sisälle jonne meninkin mutisematta. Kävelin suoraan huoneeseeni itkemään ja en tajunnut oikein mitä oli tapahtunut. Äitini tullessa kotiin kävin sanomassa hänelle että Tarmo oli lyönyt minua johon äitini suhtautui heti epäillen. Hetken kanssani juteltuaan äiti tutki kasvojani ja huomasi että nenäni oli murtunut! Tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta kun äitini on koskaan puolustanut minua. Hän suuttui todella paljon ja huusi Tarmolle kurkku suorana Tarmon istuessa ns. paskat housussa keittiön pöydän ääressä. Näin jo silloin Tarmosta että hän kostaisi minulle äitini raivon heti mahdollisuuden saatuaan.

 

Tästä eteenpäin minua jännitti vielä enemmän tulla koulusta kotiin Tarmon ollessa paikalla. Liika jännitys ja ongelmat kotona, höystettynä koulukiusaamisella johtivat lopulta siihen että koulunkäyntini kärsi niin paljon että minut siirrettiin tarkkailu-luokalle, juuri sille luokalle jossa suurin osa kiusaajistanikin kävi kouluaan. Silloinen luokanvalvojani oli hieman kärryillä siitä mitä kotonani tapahtuu ja hän oli nähnyt minua kiusattavan koulun käytävillä. Kyseinen opettaja Raija nimeltään yritti tehdä kaikkensa että minua ei siirrettäisi tarkkikselle mutta turhaan, päätös oli jo tehty.
Tästä eteenpäin koulunkäyntini oli lähes mahdotonta, en uskaltanut mennä kouluun ja silloin kun meninkin kaduin että olin sinne tullut koska kiusaaminen oli todella raskasta ja usein minut ajettiin joukolla nurkkaan ja pahoinpideltiin fyysisesti. Tämä oli aikaa jolloin en voinut olla kotona enkä oikein koulussakaan, päivät notkuin kaupungilla kaupoista varastellen. Olin myös tuohon aikaan jo alkanut polttaa tupakkaa jota olin varastanut äidiltäni mutta nyt vähäisen kotona olon vuoksi jouduin varastelemaan sitä kaupoista.

Nukuin kuitenkin yöni kotona muutamaa kellarissa nukuttua yötä lukuun ottamatta. Päivisin kuikuilin kotini nurkilla tutkien josko Tarmo olisi poissa jolloin voisin mennä turvallisesti kotiin.
Kerran ollessani huoneessani kuulin Tarmon tulevan kotiin, oli koulupäivä ja olin kotona vaikka minun olisi kuulunut olla koulussa. Hetken kuluttua Tarmo tuli huoneeseeni ilkikurinen virne kasvoillaan. Hän alkoi heti sättimään ja haukkumaan minua koska en ole koulussa ja kutsui minua pikku paskiaiseksi. Tiesin heti että jotain pahaa tapahtuu ja yritin livahtaa huoneestani pois mutta en ehtinyt edes ovelle kun Tarmo otti minua takaapäin vyötäisiltä kiinni ja nosti minut ilmaan ja retuutti pitkin huonetta. Retuuttaessaan minua sain ponkaistua jaloillani seinästä kunnolla vauhtia ja Tarmon ollessa selkäni takana kaatui hän huoneessani olevan lastulevyisen hyllykön päälle joka hajosi säpäleiksi hänen allaan, olihan kyseessä todella isokokoinen ja painava mies. Samalla sekunnilla kun hän irroitti otteensa vyötäisiltäni juoksin ovesta eteiseen ja ulko-ovesta pihalle pelkillä sukkasillani vaikka oli talvi. Juostuani palan matkaa minkä jaloistani pääsin huomasin että Tarmo ei seuraakkaan minua. Pyörin hetken pihalla ja hiivin sitten talomme kellariin yleisiin saunatiloihin lämmittelemään.
Tarmon lähdettyä kodistamme jonnekin kävin hakemassa lämpimät vaatteet ja lähdin kaupungille.

Olin aina ihmetellyt entisen opettajani Raijan suhtautumista minuun. Hän oli ymmärtäväinen ja huolehtiva ja tuntui välillä että hän oli minulle enemmän äiti kuin oma äitini.
Yhtenä iltana myöhään hortoillessani kaupungilla oli minulla todella kylmä ja etsin paikkaa minne mennä lämmittelemään. Kerrostalojen rapun ovien ollessa lukittuna eksyin kaupungin kirkon ovelle joka oli auki. Kirkossa oli jonkin verran ihmisiä ja ajattelin kyseessä olevan jonkin sortin iltahartaus. Istuuduin kirkon takariviin ja puhaltelin kohmeisia käsiäni lämpimäksi ja kuuntelin sivukorvalla alttarilla puhujapöntössä olevaa ihmistä. Yht´äkkiä tajusin puhujan olevan entinen opettajani Raija jolloin puhe alkoi kiinnostamaan minua enemmän ja keskityin kuuntelemaan hänen sanojaan. Raija kertoi olevansa entinen narkomaani ja käyttäneensä suonensisäisiä huumeita pitkään ja olleensa täysin pohjalla! Ehkä tämän rajun elämän takia Raija ymmärsi minua ja tiesi mitä kotonani tapahtuu.

En saanut mielestäni Tarmon minua kohtaan osoittamaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Eräänä päivänä kun näin Tarmon lähtevän äitini kanssa äitini ruosteisella ladalla kotimme pihasta päätin että nyt kostan Tarmolle kaiken sen miten hän oli minua satuttanut. Tarmo ajeli oranssilla 99 mallin Saabilla joka nyt seisoi pihassamme parkissa. Hain sisältä Tarmon autonavaimet ja ulko-oven vieressä sijaitsevasta hiekoitusastiasta puoli ämpärillistä hienoa kivimursketta jonka hiljakseen valutin tankin korkista Tarmon Saabin bensatankkiin. Hetken tuumittuani totesin että Tarmo ei välttämättä koskaan huomaa hiekkaa tankissa ja minä halusin hänen näkevän ja tuntevan jotain konkreettista. Hetken tuumittuani avasin kuljettajan oven ja hain lumilapion jolla lapioin koko Saabin sisustan lattiasta kattoon täyteen lunta, lukitsin ovet ja palautin avaimet sisälle ja poistuin paikalta. En muistaakseni nähnyt enää Tarmoa tämän asian tiimoilta ja en näin ollen koskaan tiennyt hänen reaktiotaan asiaan koska tähän aikaan olin todella vähän kotona ja jossain vaihessa huomasin Tarmon kadonneen kuvioista. Sen kuitenkin muistan että vaikka Tarmo lähti kodistamme jäi hänen oranssi Saab pihaamme.

Tarmon kadottua kuvioista oli kotona hieman rauhallisempaa, ainakin uskalsin aina mennä kotiin eikä tarvinnut turhaan notkua kaupungilla pahan teossa.

Toki äiti joi vieläkin ja aika runsaastikkin. Muistan kerran koulusta kotiin tullessani että äiti oli yksin kotona ja tukevassa humalassa. Meille tuli äidin kanssa riitaa, en muista mitä riita koski mutta uskoisin että riita sai alkunsa minun paheksuessani äidin alkoholin käyttöä. Riita sai yllättävän käänteen kun huutaessamme äidin kanssa puolin ja toisin, otti äiti keittiön laatikosta alumiinisen lihanuijan ja löi sillä minua naamaan. Isku osui vasempaan poskeeni ja siihen tuli verta vuotava haava. Säikähdin ja juoksin ulos asunnosta. Tämä oli ensimmäinen kerta kun äitini käyttäytyi väkivaltaisesti minua kohtaan.